Vantaalla sijaitseva Tavana Perhoslehto tarjoaa viittomakielisille kuuroille ja huonokuuloisille asiakkailleen tuettua asumista ja henkilökohtaista apua pääkaupunkiseudulla ja naapurikunnissa. Myös suurin osa Perhoslehdon työntekijöistä ovat äidinkieleltään viittomakielisiä.
Viittomakieli yhdistää niin asiakkaita kuin työntekijöitä. Perhoslehdon asiakkaat tarvitsevat tukea ja ohjausta hyvin erilaisiin arjen askareisiin ja asiointeihin. Eniten he tarvitsevat ohjausta asioidessaan ympäristössään, missä käytetään heille vierasta kieltä, puhuttua suomen kieltä. Asiakkaina Perhoslehdossa on sekä kantaväestöön kuuluvia että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Asiakkaat tarvitsevat apua, tukea ja ohjausta enimmäkseen kielellisten haasteiden vuoksi. Asiakkaina on myös ikäihmisiä, kehitysvammaisia sekä autisminkirjon ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia.
Alun perin Perhoslehdon toiminnan ennustettiin vähitellen hiipuvan, sillä esimerkiksi monet kuuroutta aiheuttavat sairaudet ovat Suomessa vähentyneet. Toisin kävi, ja Perhoslehdon asiakaskunta on kasvanut ja monimuotoistunut entisestään ajan saatossa.
Työ ohjaajana viittomakielisessä työyhteisössä sisältää monenlaisia rooleja. Viittomakieli ei ole universaali kieli, vaan viittomakieliset maahanmuuttajataustaiset asiakkaat opettelevat suomalaista viittomakieltä, jossa usein myös Aspa-kodin ohjaajat ovat apuna. Ohjaajat toimivat asiakkaidensa apuna kommunikoinnissa, eli selkokielistävät viittomakielelle tulkattua asiointitilannetta esim. Kela- ja lääkäriasioissa. Työpäivä ohjaajana voi sisältää oikeastaan mitä tahansa ruoanlaitosta ja ulkoilusta Wilma-viestien kääntämiseen.
”Mahtava tehdä vihdoin töitä omalla äidinkielellä”
Mikko Kuittinen työskenteli ensimmäisen kerran Perhoslehdossa kesätyöntekijänä vuonna 1999. Kesän jälkeen Mikko siirtyi kokonaan toiselle alalle, ja miltei 20-vuotisen tehdastyöuran jälkeen hän alkoi kaipaamaan työssään jotakin muuta. Kuulovamman ja osittaisen kielimuurin takia työ kuulevien ja puhuvien keskellä oli henkisesti haastavaa.
Entinen kollega kesätöistä Perhoslehdosta vinkkasi lähihoitajatutkinnon omaavalle Mikolle ottamaan yhteyttä yksikönjohtajaan. Mikko saikin työpaikan ja aloitti ohjaajana tutussa paikassa uudelleen parinkymmenen vuoden jälkeen.
Täällä Perhoslehdossa henkilöstö pitää vaihtelevasta työstä. Mikään päivä ei ole samanlainen. Työntekijät ovat kokeneita ammattilaisia, ja uusia kollegoita tuetaan ja autetaan näissä moninaisissa asiakaspalvelun teemoissa.
Perhoslehdossa miltei kaikki työntekijätkin ovat viittomakielisiä, mikä tekee siitä yhden Suomen viittomakielisimmistä työyhteisöistä. Perhoslehdon johtaja Anu Hakamaa on toinen kahdesta työntekijästä, jonka äidinkieli ei ole viittomakieli. Anu päätyi työskentelemään viittomakielisten asiakkaiden pariin sattumalta sosionomiopintojensa jälkeen. Hän työskenteli pitkään Kuurojen palvelusäätiön päivätoiminnassa ohjaajana, jossa hän harjaantui myös viittomakielessä. Perhoslehdon johtajana hän on työskennellyt vuodesta 2007 saakka.
